BAFTA:n kehittämä kansainvälinen av-alan ympäristökestävyyden hanke ”albert” otetaan käyttöön nyt myös Kajawood Studiosilla.
AV-alan vihreä vallankumous
Elokuvateollisuuden alkuaikoina jätehuolto oli kirjaimellisesti sotkussa. Elokuvantekijät keskittyivät ensisijaisesti visionsa vangitsemiseen kameraan jättäen usein huomiotta tuotannon ympäristövaikutukset. Lavasteita rakennettiin ja purettiin ilman, että kierrätykseen tai jätteen minimoimiseen kiinnitettiin juurikaan huomiota. Jokaisen tuotannon jälkeen jäi kasoittain roskia, hylättyjä tarvikkeita ja ylimääräisiä materiaaleja.
Torstai 13.7.2023
Yhteiskunnan ympäristötietoisuuden kasvaessa voimistui myös ymmärrys siitä, että elokuvateollisuudella on velvollisuus minimoida ekologinen jalanjälkensä. Ensimmäiset askeleet kohti kestävämpiä jätehuoltokäytäntöjä otettiin 1970- ja 1980-luvuilla. Todellinen murros tapahtui kuitenkin vasta vuosituhannen vaihteessa.
Ekologisuuteen tähtäävät elokuvatuotannot pyrkivät nykyään kasvavissa määrin uusiutuvien energialähteiden käyttöön, kiertotalouteen, jätteiden minimointiin ja paikallisten ruokien ja juomien suosimiseen. Yksittäinen kansainvälinen suuren budjetin elokuva voi edelleen tuottaa yli 200 tonnia metalliromua, lähes 50 tonnia rakennus- ja lavajätteitä ja 72 tonnia ruokajätettä.
Kansallisella tasolla tällaisiin lukuihin ei helposti päästä. Suomen AV-tuottajien edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland eli APFI ry julkaisi vuoden 2022 osalta ensimmäisen suomalaisista tuotannoista tehdyn tutkimuksen kotimaisten AV-tuotantojen päästöistä sisältäen myös jätteiden osuuden.
Suomen AV-alan kokonaispäästöistä alle 10% materiaaleihin ja jätteisiin
Otanta kyseisessä tutkimuksessa oli kuitenkin suhteellisen pieni, sillä mukana kyseisessä tutkimuksessa oli vain 23 suomalaista AV-tuotantoa, jotka kattoivat sekä fiktiivisiä että ei-fiktiivisiä tv-ohjelmia. Kokonaispäästöt näistä tuotannoista olivat 886,7 tCO2, joka vastaa 86 suomalaisen vuosipäästöjä.
Suurin osuus (77,5%) päästöistä syntyi logistiikasta. Materiaalihankintojen päästöt kattoivat tutkimuksen mukaan 7% kaikista päästöistä. Jätteiden osuus oli 0,1%, josta puolet oli sekajätettä. Myös ruoan, puun ja tekstiilien osuus oli merkittävä.
Mukana vuoden 2022 otannassa ei kuitenkaan ollut yhtään elokuvaa, vaikka esimerkiksi Yle tilasi vuonna 2022 yli 150 tuotantoa, joista reilut 50 oli elokuvia. Vain murto-osa näistä on mukana kyseisessä APFI ry:n tutkimuksessa.
Kiertotalous ja kierrätys
Palataan hetkeksi jälleen jätteisiin. Suomessa materiaalien kierrätykseen on ajan saatossa resurssien puuttuessa totuttu ja kestävän kehityksen strategian myötä tämä korostuu entisestään tulevaisuudessa. Suurinta osaa lavaste- ja tekstiilimateriaaleista voidaan sijainnista riippumatta kierrättää ilman, että siihen kuluisi ylimääräistä aikaa tai rahaa.
Lavasteissa kuitenkin liikkuu usein myös jotain muutakin, joka on haitallista luonnolle. Paljon kohuttujen muovisten kertakäyttömukien hiilijalanjälkeä on jonkin verran jo vertailtu muihin vaihtoehtoisiin tuotteisiin, kuten kompostoitaviin mukeihin.
Muovinen kertakäyttömuki voi olla ekologinen vaihtoehto
Flanders Audiovisual Fundin kestävän kehityksen koordinaattori Tim Wagendorp ja Leuvenin yliopistolla materiaalitekniikan osastolla työskentelevä Jo Van Caneghem laativat juomaveden kulutuksen hiilijalanjäljen tansanialaista vuonna 2021 ilmestynyttä Binti-elokuvaa esimerkkinä käyttäen.
Heidän tutkimuksensa eräs johtopäätöksistä oli, että muovisten kuppien valitseminen on itse asiassa ympäristöystävällisin valinta olettaen, että ne lajitellaan käytön jälkeen oikein.
Kompostoitavat kupit hajoavat liian hitaasti teollisessa kompostointiprosessissa, jolloin ne päätyvät lopulta sekajätteeseen. Kompostoitavilla juomakupeilla voi siis olla jopa suurempi hiilijalanjälki kuin kertakäyttöisillä muovikupeilla.
Toisille kuvausryhmille pullotettu vesi on usein ykkösvalinta, koska ymmärrettävästi se on kätevin vaihtoehto, mutta se on myös tuhlausta ja sen korvaaminen vaihtoehtoisilla ratkaisuilla voi olla työn ja tuskan takana. Asiaa voi lähestyä numeroin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pullotetun veden vuotuisen kysynnän tyydyttämiseen tarvitaan 17 miljoonaa tynnyriä öljyä, mikä riittäisi polttoaineeksi 1,3 miljoonalle autolle vuodessa.
Kestävän elokuvateollisuuden edellytys ovat vastuulliset toimijat
Kouluttamalla AV-alan osaajia ja sidosryhmiä luodaan työvoimaa, joka osallistuu aktiivisesti vihreämpään tuotantoon. Koulutusten avulla, jotka keskittyvät energiatehokkuuteen, jätehuoltoon, kestäviin hankintoihin, veden säästämiseen ja hiilijalanjäljen vähentämiseen, studiot voivat antaa työntekijöilleen mahdollisuuden tehdä ympäristövastuullisia päätöksiä tuotannon kaikissa vaiheissa.
Tämä hyödyntää ympäristöä ja edistää kustannustehokkuutta lisäten ymmärrystä elokuvatuotannon ympäristövaikutuksista. Vuonna 2022 APFI koulutti tiedotteensa mukaan kaikkiaan 275 henkilöä, joille myönnettiin ”sustainable production” tunnustus. Valtaosa, 72% heistä oli pääkaupunkiseudulta. Näistä syistä myös Kajawood Studios kouluttaa henkilöstään ympäristötietoudesta ja osallistuu tarvittaessa APFI:n koulutustilaisuuksiin.
Aiheeseen liittyvää
- All Post
- Uutiset
Suomi on ollut vahvasti mukana myös monissa kansainvälisissä tuotannoissa ja maallamme on pitkä historia elokuvanteossa.
Moderni elokuvateollisuus ei olisi nykyisen kaltainen ilman monipuolisten visuaalisten tehosteiden eli FX:n käyttöä.
Animaatioiden kannalta välttämättömien palvelinten käyttö on kaukana hiilineutraaliudesta eikä sen ratkaiseminen ole yksiselitteistä.
Studiot ovat yksi toisensa jälkeen todenneet tuotantojensa negatiiviset vaikutukset planeetallemme ja pyrkivät vähentämään päästöjään.
Audiovisuaalisella alalla (AV) on merkittävä hiilijalanjälki, jonka tarkkaan mittaamiseen ei Suomessa vielä ole työkaluja. Lue lisää.