Kouluttamalla AV-alan osaajia ja sidosryhmiä luodaan työvoimaa, joka osallistuu aktiivisesti vihreämpään tuotantoon.
TUHANSIEN TUOTANTOJEN MAA
Suomalaisen elokuvateollisuuden historia ajoittuu yli 100 vuoden taakse. Maailman kartalle Suomi nousi erityisesti Aki Kaurismäen ”Tulitikkutehtaan tyttö” -elokuvalla (1990). Unohtamatta tietenkään kaikkia eri versioita ikonisesta sotadraamasta ”Tuntematon sotilas” -elokuvasta (1955, 1985, 2017).
Tiistai 3.1.2023 klo 15:25
Vuonna 2021 reilut 700 suomalaista tuotantoa pääsi nähtäville kansainvälisillä festivaaleille. Määrä oli kuitenkin korkeimmillaan vuonna 2019, jolloin kansainvälisillä festivaaleilla nautittiin kaikkiaan 950 suomalaisesta tuotannosta. Voittoja suomalaiset tuotannot toivat kotiin eniten vuonna 2015 kaikkiaan 68 kappaletta. Vuonna 2021 vastaava määrä oli puolestaan 49.
Kaikkiaan Suomessa on tuotettu Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tietokannan mukaan reilut 49 000 täyspitkää elokuvaa ja noin 41 000 lyhytelokuvaa. Suomalaisen elokuvan huippu ajoittuu tietokannan mukaan 1960-luvulle.
Kansainvälistyvä Pohjola
Suomi on ollut vahvasti mukana myös monissa kansainvälisissä tuotannoissa, kuten ”Ylpeys ja ennakkoluulo” -elokuvasta (2005) tutuksi tulleen ohjaajan, Joe Wrightin, elokuvassa ”Hanna” (2011).
Elokuvan pääosassa on Hanna, nuori teini, joka varttuu Pohjois-Suomessa ja joka on harjoitellut koko ikänsä tullakseen salamurhaajaksi. Hän ei menetä kunnioitustaan Pohjolan upeita nähtävyyksiä kohtaan edes taistellessaan vihollisiaan vastaan.
Muita Suomessa osittain tai kokonaan kuvattuja tuotantoja ovat muun muassa ”Pressure Seekers” (2022), ”I Remember” (2020), ”A Man and a Woman” (2016) ja ”The Amazing Race 10” (2006).
Puolestaan ennen vuosituhannen vaihdetta Suomessa on kuvattu muun muassa ”The Jackal” (1997), ”The Jigsaw Man” (1983), ”The Call of the Wild” (1975), ”Doctor Zhivago” (1965) ja ”No Tomorrow” (1957).
Kustannukset ja työvoima
Suomi on Euroopan Unionin jäsen sekä Schengen-maa. Karkeasti arvioiden Suomi on kustannustehokkain maa verrattuna Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Yhtenä merkittävänä tekijänä ovat työvoimasta aiheutuvat kulut. Suomalaiset tuotantoryhmät työskentelevät tyypillisesti 8-10 tuntia vuorokaudessa tuntipalkan ollessa pienempi kuin Skandinaavisissa maissa.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa työpäivien pituus on tuotannoissa tyypillisesti 8 tuntia, mutta tuntipalkka on jopa 15% ja Tanskassa puolestaan 20% suurempi kuin Suomessa. Norjassa työpäivän pituus on tyypillisesti 10 tuntia, mutta tuntipalkka voi olla jopa 20% suurempi Suomeen verrattuna. (Lähde: https://www.filmsolutions.com)
Suomi edistää kansainvälisten tuotantojen rahoittamisessa monella tapaa, mikäli niitä kuvataan Suomen maaperällä. Business Finland on vastuussa kansallisen tuotantokannustimen rahoituksesta. Kyseessä on enintään 25% hyvitys tuotantokustannuksista. Hyvitystä tuotantoyhtiöt eivät joudu odottamaan kauan, sillä tyypillisesti rahoituspäätös saapuu 40 päivän kuluessa ja hyvitykset maksetaan 21 päivän kuluttua myönteisestä päätöksestä.
Lokaatiokuvaus Suomessa
Arktisella ja naapurimaihinsa verrattuna pienellä Suomella on kuitenkin paljon muutakin annettavaa kansainväliselle elokuvateollisuudelle kuin pienemmät tuntipalkat ja tuotantokannustin. Tuhannet järvet, kauniit metsät, revontulet, ihastuttavat hirsimökit ja runsasluminen maisema talvisin sekä monet aktiviteetit houkuttelevat niin vapaa-ajan matkustajia kuin myös lukuisia tuotantoryhmiä.
Erityisiä kuvauslupia Suomessa ei tarvita, ellei kuvaaminen häiritse alueen tai paikan normaalia käyttöä. Kaupungeissa, kansallispuistoissa, yksityisomisteisissa tai historiallisissa sijainneissa kuvaamiseen lupa yleensä vaaditaan.
Puhdas luonto ja kauniit neljä vuodenaikaa kannustavat hyödyntämään aitoja luonnonmaisemia tuotantoryhmien mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan.
Keskiyön aurinko maalaa kesäisen taivaan räiskyvillä väreillä ja vangitsemisen arvoisella luonnonvalolla. Talvisin sää saattaa olla luultua leudompi arktisesta sijainnistaan huolimatta.
Lämpötila voi talvella ajoittain laskea reiluun -30 celsiusasteeseen ja tällaiset olosuhteet saattavat kuulostaa ankarilta, mutta riittävä vaatetus ja valmistautuminen talvisiin kuvauksiin yleensä riittää paremmin kuin hyvin.
Lyhyet välimatkat ja loistava julkisten liikennevälineiden verkosto yhdistettynä yhteistyöhaluiseen työmoraaliin mahdollistavat sujuvat tuotannot pohjoisosista etelään saakka.
Aiheeseen liittyvää
- All Post
- Uutiset
BAFTA:n kehittämä kansainvälinen av-alan ympäristökestävyyden hanke ”albert” otetaan käyttöön nyt myös Kajawood Studiosilla.
Moderni elokuvateollisuus ei olisi nykyisen kaltainen ilman monipuolisten visuaalisten tehosteiden eli FX:n käyttöä.
Animaatioiden kannalta välttämättömien palvelinten käyttö on kaukana hiilineutraaliudesta eikä sen ratkaiseminen ole yksiselitteistä.
Studiot ovat yksi toisensa jälkeen todenneet tuotantojensa negatiiviset vaikutukset planeetallemme ja pyrkivät vähentämään päästöjään.
Audiovisuaalisella alalla (AV) on merkittävä hiilijalanjälki, jonka tarkkaan mittaamiseen ei Suomessa vielä ole työkaluja. Lue lisää.